Pastissi Katriina

Pastissi teoksesta Kolme naista sillalla

http://www.the-athenaeum.org/art/detail.php?ID=52487

(Alkuperäinen teos Kolme naista sillalla, Edvard Munch)

Lähdmme toteuttamaan pastissi -työtä etsimällä maalausta, jonka tapahtuman saisimme tuotua nykyaikaan ottamalla oma kuva. Teoksen etsiminen oli ehkä vaikein kohta prosessissa, mutta lopulta päädyimme Edvard Munchin teokseen Kolme naista sillalla.

Pastissia oli helppo lähteä toteuttamaan. Silta löytyi helposti, maisema sen takana täsmäsi alkuperäisen teoksen taustan kanssa, sää oli hyvä ja meitä oli juuri sopiva määrä työn tekemiseen.

Sommittelu tuli osittain sattumaltakin hyvin samanlaiseksi kuin alkuperäisessä teoksessa. Silta ja kaide, meidän asennot, rakennukset takana ja taivas ovat samanlaiset molemmissa teoksissa. Jopa tie kääntyy samaan suuntaan. Oikean kuvakulman hakeminen vei hetken aikaa, koska halusimme saada sommittelun näyttämään mahdollisimman samalta kuin alkuperäisessä teoksessa.

Alkuperäisessä teoksessa naiset keskustelevat. Pastississa toimme nuoria nykypäivään ja nykypäivän kommunikaatiotapoihin. Munchin teoksessa naiset juttelevat keskenään, kun taas meidän kuvassa me olemme kännyköillä. Nykyään kommunikaatiota käydään paljon myös netissä ja sosiaalisessa mediassa.

Katriina maalaus

Edellisessä tehtävässä analysoitiin ja tulkittiin teosta, mutta nyt pääsimme itse maalaamaan. Piti tuoda omaa mielikuvitusta mukaan miettiessään sitä, mitä maalauksen jälkeen tapahtuu.

Lähtöteokseni on Hugo Simbergin Halla. Lähdin luonnostelemaan samaan tapahtumapaikkaan pellolle yhden miehen sijaan monia miehiä. He ovat vähän sekaisin: he juoksentelevat ja tanssivat ja hyppelevät heinäpaalien välissä. 

Lähdin toteuttamaan työtä luonnostelemalla heinäpaalien ja ihmisten paikkoja ja asentoja, taivaan ja metsien värejä ja kohtia, missä pelto vaihtuu metsään ja metsä taivaaseen. Käytin samoja asetelmia ja värejä, kuin Halla -työssä. Luonnosteluvaiheen toteutin aika nopeasti, vaikka siihen olisi kannattanut käyttää enemmän aikaa. Tässä vaiheessa olisin voinut miettiä enemmän sommittelua, ja hahmojen tuomista esiin maalauksessa.

Suunnitelman jälkeen lähdin maalaamaan puolipeiteväreillä maalaukselle taustaa. Siinä piti ohentaa väriä paljon vedellä. Värit valitsin samanlaisiksi kuin alkuperäisessäkin teokessa. Teoksessa on käytetty vastaväriharmoniaa, punaista ja vihreää. 

Seuraavaksi työhön hahmottuivat heinäpaalit sekä niiden välissä heiluvat ukkelit, joita asettelin eri asentoihin. Tässä kohtaa vaikeudeksi tuli mittasuhteiden saaminen oikeiksi.

Odotukseni työn lopputuloksesta ei ollut kovin kummoinen, mutta silti petyin hieman lopulliseen tuotokseeni. Olin tyytymätön sommitteluun. Edessä on tyhjää tilaa, johon olisi pitänyt saada jotain mielenkiintoista. Joku miehistä olisi voinut olla muita suuremmassa osassa. Se herättäisi mielenkiinnon teosta katsottaessa ja korostaisi hahmoja. Maalaus kaipaa jotain tapahtumaa, ja jotain mielenkiintoa herättävämpää kuin suuri vihreä pelto. Lisäksi siitä puuttuu yksityiskohtia. Miehistä olisi voinut tehdä enemmän alkuperäisen teoksen miehen näköisiä laittamalla niille jättimäiset korvat ja sinistä hapsotukkaa. Heille olisi voinut piirtää varjostuksia ja vartalonmuotoja. Heinäpaaleihin yritin saada yksityiskohtia lisää, mutta se epäonnistui. Mittasuhteisiin olen tyytyväinen. Pidän myös taustan metsästä ja taivaasta, niiden väreistä ja suuresta punaisesta kuplasta, joka tulee metsien välistä.

Vaikka lopputulos ei miellyttänytkään, työstämisprosessi oli todella opettavainen. Aina kun pitää tarkastella jotain teosta paljon, oppii taiteilijan työtavoista ja ajatuksista, ja oppii arvostamaan taiteilijoiden työtä enemmän. Opin myös väreistä, mittasuhteista ja hyvän sommittelun tärkeydestä. Näitä taitoja tulen varmasti soveltamaan elämässäni. Opin myös sen, että maalaaminen on vaikeaa, eikä ollenkaan minun juttuni!

Valmis työ

Halla, Hugo Simberg

Kuva-analyysi Aurelia

Aallot pyyhkivät rantaviivaa, taivaalle on kerääntynyt valkeita pilviä, nainen ja koira istuvat hiekalla. Nainen on kääntänyt selkänsä merelle, mutta koiran katse on suuntautunut ulapalle. Naisella on päässään valkoinen päähine, harteillaan saman sävyinen huivi tai viitta, tumman puhuva vaate keskivartalonsa peittona sekä maahan laskostuva sininen helma. Nainen on laskenut katseensa. Koiran värityksessä vaihtelevat ruskean ja keltaisen sävyt sekä valkoinen, sen päälaelta kuonoon kulkee valkoinen juova ja sen korvat ovat hieman koholla. Ovatko kaksikon vasemmalle puolelle piirtyvät tummat sävyt varjoja, jotka rannalle piirtää rantaviivaa kohtisuoraan leikkaava aurinko?

Kauempana näkyy korkeampia kohtia, ehkä hiekkadyynejä, ja niiden edessä tummempia alueita. Ovatko ne vain varjoja vai kenties vettä, joka virtaa jokena dyynien juurella? Vai veneitä, joiden mastot seisovat vasten dyynejä? Entä pienemmät tummemmat jäljet, jotka johtavat kaksikon luota kuvan alareunalle. Ovatko ne jalanjäljet, joita pitkin he ovat kävelleet paikalle?

Kuva on P. S. Krøyerin vuonna 1889 maalaama teos Marie Krøyer maler på Stenbjerg strand. Krøyer oli vuosina 1851-1909 elänyt tanskalainen taidemaalari. Hänen maalauksensa edustavat tyyliltään impressionismia, joka oli 1860-luvulta alkaen vaikuttanut taidesuuntaus. Sana impressionismi tulee latinankielen sanasta impressio, joka tarkoittaa vaikutelmaa. Impressionistit kuvasivat vaikutelmia tavallisen elämän hetkistä, jättäen epätarkan sommittelun ja suurpiirteiset pensselinvedot.

On kesä, aurinko hyppii vuoroin esiin ja piiloon pilvien taakse kuin leikkivä lapsi. Meri lainehtii ja pieni tuulenvire saa kampauksesta karanneet hiukset tanssimaan. Vaikka päivä on lämmin, viilentää mereltä saapuva tuuli ilmaa. Nainen tuntuu yksinäiseltä, hieman surulliselta. Hän on koiransa kanssa yksin suurella rannalla, valtavan meren äärellä. Naisen koira on asettunut hänen taakseen. Sen hieman koholla olevat korvat tuntuvat viestivän innokkuutta tai tarkkaavaisuutta.
Nainen on hakeutunut paikkaan, jossa saisi olla yksin. Ehkä on tapahtunut jotain surullista, ehkä hän vain tarvitsee aikaa ajatella rauhassa tai ehkä elämässä on tällä hetkellä sellaisia asioita, joilta ei juuri nyt jaksa kohdata. Vai onko hän tullut kauempana näkyvien veneiden vuoksi? Odottaako hän jotakuta tai muistelee jotakuta jo kuollutta?